Digitaalista empatiaa inkluusion kautta
Suunnittelun näkökulmasta saavutettavuus mielletään ja esitetään useimmiten omana aiheenaan, erillisenä kokonaisuutena, johon pätevät omat lisäsääntönsä ”muita” varten. Saavutettavuuden ei kuitenkaan pitäisi olla mitään ylimääräistä, vaan sen pitäisi sisältyä suunnitteluajatteluun jo lähtökohtaisesti. Omasta mielestäni saavutettavuus-termin suurin ansio onkin paljastaa se tosiasia, että kaikki muunlainen suunnittelu on itse asiassa poissulkevaa.
Haluatko suunnitella hyvän palvelun? Ala suunnitella saavutettavuus edellä. Saavutettavuuskriteerien noudattaminen kohentaa palvelun käytettävyyttä meille kaikille (kyllä, myös sinulle).
Saavutettavuus on muutakin kuin alt-tekstejä ja kontrastia
Saavutettavuudesta puhuttaessa ensimmäinen mielikuva on usein palvelun visuaalisuuteen liittyvä: ajattelemme saavutettavuutta näköaistiin liittyvät rajoitteet mielessämme. Todellisuus on kuitenkin jotain muuta: käyttörajoitteita on kaikenlaisia: tilapäisiä, pysyviä ja eteneviä, aistiperäisiä ja kognitiivisia, fyysisiä, yleisiin digitaitoihin liittyviä ja kaikkia näitä vieläpä eri tasoisina ja päällekkäisinäkin. Sanomattakin on selvää, että pelkkä saavutettavuuskriteerien noudattaminen ei automaattisesti takaa kaikille hyvää käyttökokemusta.
Kalenterin tai lomakkeen saavutettavuuden varmistaminen vaatii muutakin kuin kontrastiviilauksia. Selkeyteen pyrkiminen – myös sisällöllisesti – onkin oiva lähtökohta saavutettavuutta tavoitellessa. Tiedon on oltava ”responsiivista” sillä tavalla, että sen tavoittaa millä laitteella tai käyttötavalla tahansa. Minkäänlaisen informaation vastaanottamisen ei pitäisi riippua yhdestä muuttujasta, kuten väristä, liikkeestä, äänestä tai muodosta. Let’s make text great again!
Sinustako saavutettavuusamatööri?
Jokaisella suunnittelijalla on aivoissaan suunnittelemansa palvelun default-käyttäjä, joka kuitenkin väistämättä toimii pitkälti kuten hän itse. Omaa mielikuvaa monenlaisista käyttäjistä voi kuitenkin laajentaa esimerkiksi tutustumalla käytössä oleviin avustaviin teknologioihin.
Vaikket tähtäisi johtavaksi saavutettavuusasiantuntijaksi, aiheeseen perehtyminen ja ajattelun laajentaminen kannattaa. Ymmärrys suunnitteluvaiheessa näkyy lopputuloksessa.
Erityisesti saavutettavuuteen erikoistuneita henkilöitä tarvitaan edelleenkin, mutta yhtä tärkeää on myös muiden kasvattaa yleissivistystä aiheesta ja vastuuttaa itseään huomioimaan saavutettavuus oman toimenkuvansa osalta. Muuten vastuu saavutettavuudesta sälyttyy loputtomiin ”muille” eikä laajempaa asennemuutosta tapahdu.
Kohderyhmät koostuvat … yksilöistä!
UX-suunnittelijan tärkein tehtävä on ajaa käyttäjän asiaa, ja pitää heidän näkökulmaansa esillä läpi suunnitteluprosessin. Palvelumuotoiluajattelu onkin ohjannut suunnittelutyötä ihmis- ja käyttäjälähtöiseksi jo pitkän aikaa. Kohderyhmät ovat tavallinen tapa hahmottaa palvelun käyttäjäkuntaa, mutta erilaiset käyttörajoitteet nähdään monesti kohderyhmistä erillisenä lisärajoitteena, eräänlaisena omana kohderyhmänään (joka usein sekin jää liian vähälle huomiolle).
Paluu todellisuuteen: joka ikinen kohderyhmä sisältää aina henkilöitä, joilla voi olla kaikenlaisia palvelun käyttöön liittyviä tilapäisiä tai pysyviä rajoitteita, ei pelkästään mieltymyksiä. Toisin sanoen saavutettavuuskriteerien noudattaminen auttaa automaattisesti kaikkia sinunkin kohderyhmiäsi ja on näin ollen hyvää suunnittelua ja asiakaspalvelutyötä.
Saavutettavuuden uhat ja mahdollisuudet
Mitkä uhat? Liian helppokäyttöinen palvelu? :O
…ja nyt ne mahdollisuudet: Miksi nähdä vaivaa saavutettavuuden eteen, jos ei ole pakko? Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys: varmasti haluat tavoittaa kaikki mahdolliset käyttäjät palvelullesi. On myös eettisesti aika lailla kestämätöntä (lue: väärin) tietoisesti sulkea käyttäjiä palvelun ulkopuolelle. Digitaalinen syrjäytyminen on tosiasia, johon voimme vaikuttaa. Jos kuitenkin kaipaat lisävakuuttelua:
- Saavutettavuuskriteerien noudattaminen on harvinaisen suoraviivainen tapa laajentaa käyttäjäkuntaa.
- Julkishallinnon digipalveluiden tapauksessa ei tarvitse enää kauaa asiaa harkita, sillä ne velvoitetaan noudattamaan WCAG 2.1 saavutettavuusohjeistusta AA-tasolla portaittain 23.9.2019 lähtien.
- Saavutettavuusvelvoite tulee toivottavasti jatkossa vain laajenemaan, joten miksei hypätä kelkkaan saman tien?
- Saavutettavan palvelun hakukonenäkyvyys usein kohenee, sillä saavutettavuuskriteerien noudattaminen selkeyttää sivun rakennetta käyttäjän lisäksi useimmissa tapauksissa myös hakukoneelle. Win win!
Tässä kohtaa voisi vaikka kertoa prosenttilukuja eri käyttäjävähemmistöistä, mutta hei: numerot sikseen, nyt puhutaan tiedon tasavertaisesta saatavuudesta! Tämä on meidän kaikkien yhteinen projekti, johon kannattaa tulla mukaan heti.
Saavutettavuus kulkee käsi kädessä käytettävyyden kanssa, ja tuppaa helpottamaan meidän kaikkien elämää – esimerkiksi matalaoviset bussit ovat tuskin alkupanostuksen jälkeen haitanneet ketään.
Oikea kysymys onkin, miksi ei?
*Klik klik* ”Saavutettavuus valmis” NOT
Jos palvelun halutaan – tai sen vaaditaan – olevan saavutettavuudeltaan AA- tai AAA-tasoa, sen on täytettävä kaikki halutun tason kriteerit. Kaikki.
Aitoa saavutettavuutta ei saada aikaan pelkästään taklaamalla tekniset rajoitteet ja ylittämällä vaadittu minimitaso. Käyttökokemusta on tämän lisäksi arvioitava käyttäjien näkökulmasta. Erilaisten käyttäjien sitouttaminen suunnitteluprosessiin laajentaa suunnittelunäkökulmaa takuuvarmasti ja peruuttamattomasti! Saavutettavuuskartoituksen avulla saa tietoa palvelun saavutettavuuden sen hetkisestä tasosta, ja miten sitä lähdettäisiin korottamaan.
Jos et ole vielä laittanut asian eteen tikkua ristiin, hyviä uutisia: saavutettavuuden aikaansaaminen ei ole kertaluonteinen tavoite. Saavutettavuuskriteerit kehittyvät, ja niitä on seurattava ja kehitettävä kuten yleistä käytettävyyttäkin. Liikkeelle voi lähteä isosti tai elementti kerrallaan. Tärkeintä on, että suunta on oikea.
”Täydellinen lomake ei ole koskaan valmis” – Vanha viidakon sananlasku
Kohderyhmänä kaikki
Suunnittelijana saavutettavuusnäkökulma konkretisoituu tavallisesti ajatukseen suunnittelusta ”jollekin muulle”. Jos suunnittelijalla on itsellään kaikki aistit käytössä, kognitio toimiva ja motoriikka huipussaan, seuraavasta ei pääse mihinkään – saavutettavuusvaatimuksia saattaa tosiaan joutua pitämään mielessä väkisin. Kaikki on vaikea kohderyhmä, sen tietävät – kaikki. Asennemuutos on kuitenkin ammattitaitoa, ja kokonaisuutta ajatellen varsin tärkeä.
WCAG 2.1:n korkeimmalla AAA-tasolla vaaditaan jo nyt käyttäjälle mahdollisuutta mm. valita tekstialueen taustan ja tekstin väri. On myös todennäköistä, että saavutettavuuskriteerit entisestään laajenevat ja niitä tullaan vaatimaan entistä kattavammin käyttöön. Saattaakin olla, että suunnittelutyö kehittyy enemmän ja enemmän yksilöllisten vaihtoehtojen ja muokattavuuden mahdollistamisen suuntaan.
Saavutettavuuskriteerit ovat olleet olemassa kauan ja vanhatkin pätevät edelleen, joten emme ole ryhtymässä pioneerityöhön. Ehkä 2019 on kuitenkin vuosi, jolloin tasavertaisuus nousee painoarvoltaan trendien ohi, ja alamme vaatia suunnittelutyöltä entistä enemmän. Ainakin omalta osaltani tietotaidon kehittämistä on edessä paljon. Tiedonsaannin tasavertaisuuden kannalta teemme tärkeää työtä!
Me Exove Designilla uskomme yhdenvertaisuuteen ja siihen, että kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita. Ota yhteyttä, mikäli haluat tietää aiheesta lisää. Autamme sinua analysoimaan ja tunnistamaan nykyiset haasteet saavutettavuudessa ja myös paremmin ottamaan saavutettavuuden huomioon tulevaisuudessa.
