Tässä blogissa suunnittelijamme Katri avaa jatko-opintojensa YAMK-opinnäytetyön tuloksia. Hän tutki ICT-hankkijoiden tarpeita liittyen digitaaliseen hiilijalanjälkeen. Asiantuntijahaastatteluista tehdyn analyysin tuloksena on listattu kuusi asiaa, jotka auttaisivat julkisen sektorin ICT-palveluiden hankkijoita huomioimaan digitaalisen hiilijalanjäljen. Opinnäytetyö on herättänyt vastuullisuusaiheiden parissa työskentelevien keskuudessa kiinnostusta sen julkaisun jälkeen.
“Teknologia voi säästää muiden alojen hiilijalanjälkeä jopa 15 % vuoteen 2030 mennessä.”
Exponential Roadmap -projektissa Sitra, WWF:n ja kumppanien laatiman Meeting The 1.5°C Climate Ambition raportin mukaan teknologia voi säästää muiden alojen hiilijalanjälkeä jopa 15 % vuoteen 2030 mennessä. ICT-alan hiilijalanjäljen arvellaan kuitenkin myös olevan noin 3–5 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja noin 4–10 % sähköenergian kulutuksesta maailmassa. Syyt ICT-alan hiilijalanjälkeen ovat moninaiset ja kokonaiskuva vielä osin määrittelemättä. Esimerkiksi tiedetään, että konesalit kuluttavat energiaa huimasti ja että valtaosa internet-liikenteestä muodostuu videoista (Yle). Tuoreen Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisissa verkkopalveluissa kuvat olivat suurin digitaalista hiilijalanjälkeä tuottava resurssi.
Mitä pitäisi tapahtua, jotta digitaalisen hiilijalanjäljen huomiointi ICT-hankinnoissa olisi helppoa?
Opinnäytetyön aineistosta nousi esiin ICT-hankkijoiden kuusi päätarvetta digitaaliseen hiilijalanjälkeen liittyen. Ne verkottuvat vahvasti toinen toisiinsa. Edistysaskeleet yhdessä osa-alueessa todennäköisesti siis vievät eteenpäin myös muita.
Tunnistetut kuusi päätarvetta:
1. Tarvitaan lisää tutkimustietoa
Tarve tutkimustiedolle toistui aineistossa merkittävästi. Tarvitaan lisää tietoa ja jaettua ymmärrystä siitä, mistä digitaalisessa hiilijalanjäljestä puhuttaessa on kyse ja mistä ei, ja miten digitaalisen hiilijalanjälkeen voidaan tehokkaimmin eri yhteyksissä ja erilaisin tavoin vaikuttaa. Digitaaliselle hiilijalanjäljelle toivottiin esimerkiksi tarkempaa määrittelyä – mieluiten jonkin objektiivisen, riippumattoman tahon tekemänä.
Myös tutkimustiedon monipuolista ja helposti lähestyttävää viestintää toivottiin. Uusimman tutkimuksen pureskelu ICT-hankkijoille relevanteiksi tietopaketeiksi tekisi digitaalisesta hiilijalanjäljestä lähestyttävämmän asian ja ajan tasalla pysymisestä helpompaa.
Pst! Tarve saada lisää tutkimustietoa nousi vahvasti esille myös esimerkiksi ICT-alan ilmasto ja ympäristöstrategiassa. Moni toimija onkin ottanut askelia digitalisaation ympäristövaikutusten määrittelyn ja tietopohjan kehittämisen saralla, mm. Tieken Green ICT, LUT-yliopisto ja Sitra.
2. Tarvitaan mittaristoja ja standardeja
ICT-palveluiden hankkijat hyötyisivät siitä, että olisi olemassa yleisesti käytetty digitaalisen hiilijalanjäljen mittaristo sekä standardisto hiilijalanjäljen määrittelemiseksi kilpailutukseen. Näin olisi mahdollista ilmaista tiivistetysti ja tarkasti digitaaliseen hiilijalanjälkeen liittyvät vaatimukset. Tämän myötä hankkija oletettavasti saisi myös helpommin keskenään vertailtavia tarjouksia digitaalisen hiilijalanjäljen osalta.
Pst! Tätä haastetta taklataan parhaillaan muun muassa MitViDi -hankkeessa, joka on hyvä laittaa seurantaan.
3. Tarvitaan pilotointia ja tietoa piloteista
Kolmas asia, josta ICT-palvelun hankkija hyötyisi, olisi tieto erilaisista hiilijalanjäljen huomiointia pilotoivista projekteista. Niistä kerätyt havainnot ja opit eivät välttämättä ole yleistettävää tutkimustietoa, mutta ne kerryttävät käytännön tietoa tavoista, joita digitaalisen hiilijalanjäljen huomioimiseksi on testattu. Näin oppi piloteista kertyisi myös laajemmalle yleisölle kuin vain kunkin pilotin projektitiimille.
Pilottiprojekteilta toivottiin sekä numeraalista että laadullista dataa. Näin saataisiin rikasta tietoa digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi kokeilluista keinoista. Pilottiprojekteissa hyväksi todetut käytänteet voisivat toimia pohjana seuraaviin projekteihin sekä aiheen tarkempaa tutkimusta varten. ICT-hankkijat voisivat saada ketterää matalan kynnyksen tietoa siitä, mitä kannattaa tai ei kannata tehdä sekä omista pilottiprojekteistaan että casejen avulla.
4. Tarvitaan yhteinen tahtotila digitaalisen hiilijalanjäljen minimointiin
ICT-palvelun hankkijalle on houkuttelevampaa huomioida digitaalinen hiilijalanjälki hankinnassa, mikäli hänellä on varmuus siitä, että kilpailutukseen osallistuvat palveluntarjoajat jakavat motivaation ja kiinnostuksen ilmaston huomiointia kohtaan.
Myös ostavan organisaation sisältä kaivataan hiilijalanjäljen huomiointiin tahtotilaa ja apukäsiä. Näin digitaalinen hiilijalanjälki pysyisi huomion kohteena ICT-palvelun sisällönkehitys- ja palveluylläpitovaiheissa tehtävissä päätöksissä.
Pst! Digitaalisen hiilijalanjäljen minimoinnin edistäminen on lähellä sydäntämme. Mikäli haluat jutella aiheesta lisää, niin lähetä meille viesti, niin olemme yhteydessä!
5. Tarvitaan yhteistyöverkosto
Tutkimustietoa jakavien kanavien lisäksi ICT-palveluiden hankkijoita hyödyttäisi päästä osaksi vertaisoppimisen ja -kehittämisen yhteisöjä. Yhteisöllisesti toimivissa tapaamisissa olisi mahdollista jakaa matalalla kynnyksellä ajankohtaista hiljaista tietoa, caseja ja ajatuksia relevantista digitaaliseen hiilijalanjälkeen liittyvästä aiheesta.
Erityisesti hankkijoiden asiantuntemusta olisi hyvä hyödyntää niin, että tapaamisissa kehitettäisiin yhdessä uutta, esimerkiksi uusia toimintatapoja tai seuraavia versioita jo käytössä olevista työkaluista.
Vertaisryhmien oman aktiivisuuden avulla digitaalisen hiilijalanjäljen huomiointi tulisi yhä houkuttelevammaksi ja epäformaali tieto kulkisi kollegiaalisesti.
6. Tarvitaan työkaluja hankinnan ja seurannan vaiheisiin
Kuudes tarve liittyy vahvasti aiemmista tarpeista muun muassa tutkimustiedon saamiseen ja mittaristojen sekä kriteeristöjen kehittymiseen. ICT-palveluiden hankkijoille olisi varsin hyödyllistä saada käyttöön hankintatyön arjen tueksi erilaisia työkaluja ja metodeja digitaalisen hiilijalanjäljen hankkimiseen ja seurantaan.
Tähän tarpeeseen on mahdollista vastata hyvin moninaisin tavoin. Työkalut voivat tarkoittaa esimerkiksi tiedostopohjia tai online-tietopankkeja. Mitään tiettyä formaattia ei aineistossa rajattu ulos. Keskeistä on se, että näiden erilaisten työkalujen avulla olisi helpompi ja nopeampi ottaa digitaalinen hiilijalanjälki osaksi hankintaprosesseja. Mitä moninaisempi työkalupakki on käytössä, sitä helpommin digitaalinen hiilijalanjälki voidaan ottaa osaksi hankintoja.
ICT-palveluiden hankkijoiden tarpeet Katrin lopputyönä
Katri on suunnittelija, jolla on palo vastuullisuuden edistämiseen. “On tärkeää olla osa muutosta kohti kestävämpää maailmaa paitsi henkilökohtaisessa elämässä niin myös työroolissa. Onkin ollut innostavaa päästä mukaan suunnittelemaan Exove Designin omaa vastuullisuusohjelmaa.”
Katri teki jatko-opintojensa lopputyön ICT-palveluiden hankkijoiden tarpeista digitaaliseen hiilijalanjälkeen liittyen. Empiirisessä tutkimuksessa hyödyntää laadullisen tutkimuksen aineistonkeruu- ja analysointikeinoja sekä asiakaslähtöisen palvelumuotoilun lähestymistapaa. Aineisto on kerätty syksyllä 2021 ja opinnäytetyö on julkaistu keväällä 2022. Tutustu tarkemmin Theseuksessa Katrin opinnäytetyöhön Hiilijalanjälki digihankinnoissa – asiantuntijahaastatteluja digitaalisesta hiilijalanjäljestä ja ICT-palveluiden hankkijoiden tarpeista.
Pst. Exove Design kuuluu Tieken Green ICT -hankkeen ekosysteemiin ja visionamme on rakentaa entistä kestävämpää digitaalista maailmaa. Haluamme tukea vastuullisuuden kehitystä ja auttaa eteenpäin resurssiemme mukaan. Ota meihin yhteyttä, mikäli mielessäsi on aihealueeseen liittyvä haaste tai projekti, jossa voisimme olla avuksi.
